Velvollisuuksia

Tänään, 8. heinäkuuta aloittaa Suomessa varusmiespalveluksensa noin 12 300 uutta alokasta, joiden joukossa on kymmeniä ulkosuomalaisia. Suurin osa näistä heinäkuussa palveluksensa aloittavista  varusmiehistä pääsee jouluksi kotiin, sillä lyhin varusmiespalvelusaika on 165 vuorokautta.

Suomen lain mukaan jokainen 18 – 60 -vuotias mies, joka on Suomen  kansalainen, on asevelvollinen Suomessa. Jos ulkomailla vakituisesti asuvalla miespuolisella henkilöllä on ainoastaan Suomen kansalaisuus, hänen on joko suoritettava varusmies/siviilipalvelus Suomessa tai anottava siihen lykkäystä tai vapautusta. Jos hän on kaksois/monikansalainen ja hän on asunut vähintään viimeiset seitsemän vuotta muualla kuin Suomessa,  armeejan käyminen on vapaaehtoista. Monikansalaisuuden perusteella asevelvollisuudesta vapautettu henkilö voidaan määrätä palvelukseen, jos  hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jolloin hän täyttää 30 vuotta. Naisilla ei ole asevelvollisuutta, mutta 18-29 -vuotiaat naiset voivat käydä armeejan vapaaehtoisina.

Siinä missä asevelvollisuus koskee vain miehiä, koskee henkilötietojen päivitysvelvoite kaikkia ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia. Eli ulkosuomalaisen on itse huolehdittava siitä, että henkilö- ja osoitetietojen ovat aina ajantasalla Suomen väestötietojärjestelmässä. Maistraatin sivuilla on lista henkilötiedoista, joita tämä  päivitysvelvoite koskee.

Henkilötietojen muutoksista, ja siis myös osoitteen muutoksesta, on ilmoitettava joko lähimpään Suomen edustustoon tai maistraattiin Suomeen. Sieltä voi myös aika-ajoin tarkistaa, että tiedot ovat oikein. Muuttoilmoituksen voi tehdä ulkomailla asuvan henkilön osoitteen muutosilmoituslomakkeella,  joka löytyy netistä. Ulkomailla asuva suomalainen, muista, että ajantasainen osoite takaa sinulle myös oikeuksia, sillä esimerkiksi tiedot  äänioikeudesta (eduskunta- , presidentin- ja EU-vaaleissa) lähetetään postitse.

On toisaalta ymmärrettävää, että muuttoilmoituksen tekeminen Suomeen unohtuu helposti varsinkin nuorelta, joka ei koskaan ole asuneet Suomessa. Mutta siitä voi seurata Suomen kansalaisuuden menttäminen. Kaksois/monikansalainen, jolla ei ole ”riittävää yhteyttä” Suomeen, menttää kansalaisuuden 22-vuotiaana, jos hän ei ilmoitettava 18 vuotta täytettyään Suomen edustustoon tai Suomessa maistraattiin, että hän haluaa säilyttää Suomen kansalaisuuden. Ilmoitus on vapaamuotoinen ja se on siis  jätettävä ennen kuin täyttää 22 vuotta.  Maahanmuuttovirasto lähettää tiedon kansalaisuuden mennettämisuhasta ulkomailla asuvalle kansalaiselle sinä vuonna, jolloin tämä täyttää 18 vuotta. Edellytyksenä tietenkin on, että hänen osoite löytyy Suomen väestötietojärjestelmästä. Jos nuori tietämättään menetti Suomen kansalaisuuden, niin sen voi saada takaisin ilmoitusmenettelyllä. Mutta ilmaiseksi kansalaisuutta ei takaisin saa, vaan se maksaa 240 €.

Palataan vielä asevelvolliseen, jonka kohdalla erityisen tärkeitä ovat kansalaisuus- ja osoitetiedot.  Kansalaisuustiedot siksi, että päätös asevelvollisuudesta vapautumisesta perustuu väestötietojärjestelmässä oleviin  kansalaisuustietoihin. Osoitetiedot siksi, että Puolustusvoimat lähettää kutsuntapostia kutsuntaikäisen kotiosoitteeseen sinä vuonna, jolloin hän täyttää 18 vuotta. Kirjeessä on ohjeet, miten asevelvollisuuden suhteen pitää toimia. Jos kirje ei tavoita henkilöä  esimerkiksi väärän osoitteen takia, se ei ole riittävä syy jäädä pois kutsunnoista.

Aiheesta lisää:

Puolustusvoimat: Kaksois- ja monikansalaisuus
Siviilipalvelukeskus: Perustietoa siviilipalveluksesta
Puolustusvoimat: Naisten vapaaehtoinen asepalvelus
Maistraatti: Ulkomailla asuvan suomalaisen henkilötietojen päivitysvelvoite
Maahanmuuttovirasto: Suomen kansalaisuuden säilyttäminen 18–22-vuotiaana