Tässäkin blogissa on joitakin kertoja mainittu Suomi-koulut. Mitä ja missä nuo Suomi-koulut oikein ovat?
Moni sekoittaa Suomi-koulut suomalaisiin kouluihin. Suomalaiset koulut ovat ulkomailla toimivia suomalaisia peruskouluja, joissa opiskellaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Suomalaiset koulut ovat kokopäiväkouluja ja niitä on tällä hetkellä kuusi: Aurinkorannikolla, Tallinnassa, Tartossa, Pietarissa, Moskovassa ja Brysselissä. Suomalaisia kouluja kutsutaan myös nimellä ”suomalainen ulkomaankoulu”.
Suomi-koulut sen sijaan ovat vapaa-ajalla toimivia kielikouluja, jotka antavat suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomailla asuville lapsille, joilla on sukujuuret Suomessa. Suomi-koulut kokoontuvat yleensä kerran viikossa tai joka toinen viikko iltaisin tai viikonloppuisin. Suomi-kouluissa on oppilaita vauvasta vaariin: monissa Suomi-kouluissa on taaperoryhmiä, aikuisryhmiä sekä kaikkea siltä väliltä. Aikuisryhmissä opetetaan suomen kieltä mm. suomi-koululaisten ei-suomalaisille vanhemmille ja muuten vain suomen kielestä ja Suomesta kiinnostuneille.
Suomi-kouluja on uusimman tilaston mukaan noin 140 ja 39 eri maassa. Suomi-koululaisia on noin 4100. Uusia Suomi-kouluja perustetaan kaiken aikaa ja kokonaisoppilasmäärä on ollut kasvussa jopa noin 300 oppilaan vuosivauhdilla. Voisikin sanoa, että Suomi-koulu on erittäin vetovoimainen brändi ja loistava käyntikortti kuuluisasta suomalaisesta koulutusosaamisesta.
Uusimmat Suomi-koulut sijaitsevat Kairossa, Amsterdamissa, Limassa, Bergenissä, Pietarissa, Alanyassa, Australian Gold Coastilla ja Sao Paolossa. Eniten kouluja on Saksassa, kokonaista 22 kappaletta! Myös Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on runsaasti Suomi-kouluja. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Australian lisäksi Suomi-koululistalla vilisee sellaisiakin eksoottisia maita kuin Intia, Tansania, Kenia, Argentiina, Chile, Brasilia, Jordania, Kiina, Thaimaa, Singapore ja Yhdistyneet Arabiemiraatit. Suomi-koulut ovat siis ansiokkaasti levittäytyneet ympäri maailman.
Suomi-kouluilla on ratkaisevan tärkeä merkitys ulkosuomalaislasten ja -nuorten suomen kielen taidon, suomalaisen kulttuurin tuntemuksen ja identiteetin ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Lisäksi ne toimivat kohtaamispaikkoina alueen suomalaisyhteisölle ja toimivat positiivisen Suomi-kuvan levittäjinä omalla maailman kolkallaan. Pysyvästi Suomen ulkopuolella asuva kaksikielinen lapsi saa Suomi-koulussa arvokkaita suomenkielisiä kontakteja ja kannustusta suomen kielen oppimiseen ja käyttämiseen, kun taas väliaikaisesti ulkomailla asuva suomalaislapsi saa tärkeää tukea ja apua kielitaidon ylläpitämiseen, jotta paluu kotimaahan ja suomalaiseen kouluun sujuisi mahdollisimman jouhevasti.
Suomi-kouluja ylläpidetään pitkälti vapaaehtoisvoimin, vaikka opettajille maksetaankin pientä korvausta. Koulujen rahoitus pyörii lukukausimaksujen, valtionavustuksen ja omaehtoisen varainhankinnan varassa. Valtionavustus on pysynyt vuosikausia samana koulujen määrän ja oppilasmäärän kasvusta huolimatta. Ulkosuomalaisparlamentin, Suomi-Seuran ja Suomi-kouluyhteisön ponnistelujen tuloksena on kuitenkin muutamana viime vuotena saatu eduskunnalta jonkin verran lisää rahaa Suomi-kouluille jaettavaksi. Ponnistelut tämän tärkeän työn tukemisen ja arvostamisen puolesta jatkuu edelleen.
Nostamme hattua Suomi-kouluissa ahkeroiville oppilaille, opettajille ja hallinnolliselle henkilöstölle! Jatkukoon suomalainen laulu, leikki ja lukeminen iloisena ja elinvoimaisena eri puolilla maailmaa!
Haluan korjata ,että Thaimaassa Pattayalla on SUOMALAINEN PERUSKOULU mikä puuttui suomalaisten peruskolujen ulkomailla luettelosta. Thaimaan suomi-kouluista en ota kantaa koska en tiedä onko siellä sellaisia.
Seija, erittäin hyvä lisäys, kiitos tästä! Tiedämme toki Pattayan koulun, mutta tässä yhteydessä pysyttelin Opetushallituksen listassa, jolta löytyy tällä hetkellä nuo kuusi mainittua koulua. Lähetämme lämpimät terveiset sinne Pattayalle ja koulutsemppiä kaikille lapsille ja aikuisille siihenkin suuntaan! Mitä Suomi-kouluihin tulee, niin niitä on Thaimaassa ainakin yksi, joka toimii Bangkokissa.
Suomi-koulut antavat suomalaisen opettajakoulutuksen saaneille myös tilaisuuden harjoittaa ammattiaan suomalaisessa ympäristössä. Meillä Washington DC:ssä viisi opea kahdeksasta ovat suomalaisia opettajia.
Hyvin selkea selvitys – mita tarkoitetaan suomalaisella koululla ja Suomi koululla ulkomailla.
Vapaa ehtoinen Suomi koulu voi vai /eiko voi laatia omat ehtonsa paasyvaatimuksiin tai ohjelmiin.? Kuinka saannot vaikuttaisivat apurahojen saantiin? Tassa voi helposti tapahtua vaarinkasityksia vahingossa. Pieni Suomi hyotyy kaikista isoista ja pienista siita kiinnostuneista ystavista maailmalla.Tama olisi jo sinansa vaalimisen arvoista. Kaikkien tulisi tata kysya itseltaan…etenkin meidan ”OIKEITTEN SUOMALAISTEN”??????
Hyvä Suomi! Nuppiluku 5/3 on hyvä. Vanhempi miniämme on Suomi-koulun ope New Delhi Intia…
Kunnioitan syvästi työtänne Suomalaisuuden hyväksi…
Tuulan kysymykseen Suomi-koulun sääntöjen laatimisesta vastauksena sen verran, että Suomi-koulut voivat periaatteessa melko itsenäisesti määrittää toimintatapansa ja keitä ottavat oppilaakseen, mutta valtionavustuksen saamisella on tietyt kriteerit, jotka Suomi-koulun tulee täyttää avustusta saadakseen ja mm. avustukseen oikeuttavaan oppilasmäärään lasketaan mukaan vain 3-18 -vuotiaat oppilaat, joilla on suomalaiset sukujuuret. Muiden ryhmien, esim. blogitekstissä mainittujen aikuisryhmien rahoituksesta vastaavat yleensä opiskelijat itse.