EU-vaalit osa II: Missä EU, siinä ongelma?

 

Espanja_Hotel_Europa_OK

Arki on monessa Euroopan maissa tällä hetkellä rauhatonta, kuten Espanjassa, jossa mielenosoitukset säästötoimenpiteitä ja hallitusta vastaan ovat arkipäivää. Kuva: Lars Nordqvist

Eurovaalien ennakkoäänestys on alkanut sekä kotimaassa että ulkomailla. Ainakin kotimaassa äänestys on ollut vilkasta ja joillakin äänestyspaikoilla on syntynyt jopa jonoa. Eurovaalikampanja käy siis kuumana ja syitä tähän löytyy kovasta ehdokasasettelusta Suomessa, jossa monet suomalaiset huippupolitikot ovat lähteneet mukaan tavoittelemaan paikkaa Euroopan parlamentista, ja tietysti koko Euroopan tämänhetkisestä vaikeasta tilanteesta. Väkisinkin keskustelu jää usein ongelmakeskeiseksi ja tässä hengessä tämä blogikirjoitus esittelee aiheeseen liittyviä ”ongelmia”.

Euroopan Unioni on viime vuosina ryvennyt vakavassa kriisissä. Toisaalta tämä on seurausta koko maailmaa koettelevasta talouskriisistä, joka sai alkunsa USA:ssa vuonna 2006. Oma roolinsa on kuitenkin myös ollut euromaiden löyhällä rahankäytöllä ja EU:n rahaliiton niin sanotuilla valuvioilla.

Ei siis ole ihme, että Euroopan unionin alueella euroskeptisyys synnyttää sekä EU-vastaisia mielipiteitä ja puolueita. Monet ehdokkaat puhuvat avoimesti siitä, että haluavat, että Suomi lähtee koko EU:sta, puhumattakaan rahaunionista. Vakiintuneetkin puolueet kyseenalaistavat EU:n toimintaa ja haluavat rajoittaa jo sovittuja käytäntöjä. Uusien jäsenmaiden kansalaiset eivät pääsekään osaksi eurooppalaista hyvinvointia ja EU:n yhteinen ulkopolitiikka ontuu vakavan Ukraina-kriisin hoidossa.

Tässä tilanteessa nouseva äänestysinnokkuus on tietysti sinäänsä hyvä asia, kun vaihtoehtona on, että tilanne vierannuttaisi äänestäjät kokonaan EU:sta. Tutkimukset povaavatkin  sekä oikealla että vasemmalla poliittisella  laidalla viihtyville protestipuolueille roimaa kannatuksen nousua ja yleensäkin äänestysprosentin nousua monessa jäsenmaassa. Mihin nämä uudet puolueet sitten asettuvat europarlamentin ryhmäkartalla tai mihin suuntaan EU kehittyy jos päätöksentekoon tulee mukaan monta kriittistä ääntä, ovat avoimia kysymyksiä. Monella tapaa nämä ovat EU:n kohtalon vaalit.

 

Puutttuvat osoitteet väestötietojärjestelmässä

Aina kun ulkosuomalaisten äänestämisestä on kyse, tulee esille myös ulkomaille postittavien äänestyslipukkeiden ongelma. Tämähän ei ole suoranaisesti EU:sta johtuva, mutta äänestämisen ja demokratian kannalta ongelma kylläkin. Ja koska jokainen suomalainen äänestäjä voi vaikuttaa tähän ongelmaan ihan helposti, otetaan tämä puheeksi myös tässä.

Väestörekisterikeskus perusti vuoden 2014 europarlamenttivaaleja varten äänioikeusrekisterin niiden tietojen pohjalta, jotka olivat väestötietojärjestelmässä 4.4.2014 klo 24.  Äänioikeusrekisteri on kuitenkin valitettavan puutteellinen. Vain noin puolet ulkomailla asuvista suomalaisista on ilmoittanut Väestötietojärjestelmään osoitteensa eikä näin ollen postissa lähetetty vaalilippu tavoita läheskään kaikkia ulkosuomalaisia äänioikeutettuja. Toki äänestämään pääsee ilman vaalilippuakin, mutta varsinkin Euroopan Unionin ulkopuolella, vaalilipun saapuminen postissa on hyvä muistutus vaaleista ja äänioikeudesta. 

Nykyään puuttuvat väestötiedot eivät liity ainoastaan äänestämiseen vaan myös passeihin. Koska passeja tehdään suoraan väestötietojen eikä erillisen täytetyn kavakkeen perusteella, väärät ja puuttuvat väestötiedot estävät myös passin haun. Jos näin käy niin on ensin korjattava henkilötiedot maistraatissa ja sitten lähdettävä hakemaan passia uudelleen. On siis ensiarvoisen tärkeää – ja itse asiassa kansalaisvelvollisuus! – huolehtia siitä, että väestötiedot ovat Suomen viranomaisilla oikein. Se tehdään olemalla yhteydessä joko Suomessa entisen kotipaikkakunnan maistraattiin, tai lähimpään Suomen suurlähetystöön. Se onnistuu myös lähettämällä ulkomailla asuvan henkilön osoitteen muutosilmoituksen sähköisesti maistraattiin.

 

Ilman äänestysoikeutta toisessa EU-maassa

Äänestyslippu voi osoitetietojen puutteessa jäädä tulematta ja ulkomailla äänestäjältä saattaa mennä vaalit kokonaan tietämättä ohi. Ja jos lähdetään äänestämään ulkomailla, äänestysmatkoista voi tulla pitkiä ja kalliita, koska Suomella ei ole käytössä etä-äänestystä. Mutta Suomen kansalaisella, joka asuu Suomen rajojen ulkopuolella, on kuitenkin aina oikeus antaa äänensä kaikissa kansallisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä vaikka ei äänetyslippua olekaan. Jos henkilö on vielä kirjoilla Suomessa, niin ulkomailla voi myös äänestää paikallis- eli kunnallisvaaleissa.  Tarvitaan ainoastaan voimassaoleva, pätevä henkilöllisyystodistus, kun äänestyspaikalla käy antamassa äänensä.

Näin hyvin ei ole kaikilla Euroopan Unionin kansalaisilla. Monessa Euroopan maassa äänestysoikeus oman maan ulkopuolella on rajoitettu tai jopa mahdoton. Viisi jäsenmaata (Tanska, Irlanti, Kypros, Malta ja Iso-Britannia) rajoittavat kansalaistensa äänestysoikeutta, jos he asuvat jossain toisessa EU-maassa. Vaikka äänestysoikeudesta säätäminen on jäsenvaltioiden oma asia, tällaiset rajoitukset haittaavat selvästi EU:n sisäistä liikkumista ja EU:n komissio on yrittänyt ohjeistaa jäsenvaltioita purkamaan äänestysesteet. EU-kansalaisuus kun on tarkoitettu antamaan EU:n jäsenmaiden kansalaisille enemmän oikeuksia EU:n sisällä eikä rajoittamaan niitä.

 

vaalit_3

Kaksoiskansalaiset

Varsin erikoinen tilanne syntyy, kun henkilöllä on kahden Euroopan Unionin maan kansalaisuus. Periaattessa yhdellä henkilöllä on vain yksi ääni parlamenttivaaleissa, mutta jos on kaksi (tai useampaa) kansalaisuutta, postiluukusta voi tipahtaa kaksi äänestyslippua. Saako silloin äänestää kaksi kertaa?

Ei. Yksi henkilö, yksi parlamentti, yksi ääni: tämä sääntö pätee edelleen. Kukaan ei valvo sitä, käyttääkö äänensä kahdesti, mutta demokratianvastaista se kyllä on. Kenelläkään ei voi olla enemmän ääniä yksissä vaaleissa kuin toisella, vaikka kansalaisuuksia olisikin enemmän kuin yksi ja on useampia vaalijärjestäjiä samaan parlamenttiin. Mutta kahdella äänellä varustettu henkilö voi valita, kumman maan vaaleissa hän äänestää.

Tämä ei ehkä tänä päivänä ole niin iso ongelma. että EU edes harkitsisi sääntöjen muuttamista tai jonkun sanktion langettamista sellaisiselle henkilölle, joka näin väärinkäyttävät järjestelmää. Mutta kuka tietää, tulevaisuudessa kaksoiskansalaisia voi olla entistä enemmän ja jos väärinkäytöksiä rupeaa esiintymään enemmänkin, tälle asialle saattaa olla pakko tehdä jotain.

 

Euroopan unionin jäsenvaltioissa Euroopan parlamentin jäsenten vaalit ovat 22.- 25. toukokuuta välisenä aikana. Varsinainen vaalipäivä ja ennakkoäänestysajat vaihtelevat eri maissa. Suomessa ennakkoäänestysaika on 14.-20.5. Ulkomailla ennakkoäänestys toimitetaan 14. – 17. toukokuuta, mutta monissa ulkomailla olevissa ennakkoäänestyspaikoissa äänestysajanjakso on tätä lyhyempi. Käy tarkistamassa äänestyspaikat ja ajat Vaalit.fi -sivustolta tai ota yhteyttä lähimpään Suomen suurlähetystöösi.
 
Varsinainen vaalipäivä Suomessa on 25.5.

 

Mainokset
Kategoria(t): Ajankohtaista, äänestäminen, EU, henkilötietojen päivitysvelvoite Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s