Muutto mökille

Metsäntutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen (Asumisen tulevaisuus) mukaan noin yksi prosentti suomalaisista eli noin 50 000 suomalaista haluaisi muuttaa pysyvästi asumaan vapaa-ajan asuntoonsa, eli siirtää kirjansa kuntaan, jossa vapaa-ajan asunto sijaitsee. Kuitenkin vain muutama sata toteuttaa haaveensa. Suurin syy siihen, että haave ei koskaan toteudu on eri viranomaistahojen sekavat käytännöt, jotka hidastavat tai suorastaan estävät muuttohaaveen toteuttamisen.

Jotta pysyvä muutto mökille voisi onnistua, on vapaa-ajan asunnon oltava virallisesti ympärivuotiseen käyttöön sopiva. Toki mökillä voi asua ”ilman lupaa” pitkiäkin aikoja, jos vakituinen asunto on jossain muualla. Silloin kunta ei vaadi mökin käyttötarkoituksen selvittämistä ja sen muuttamista.

Ulkomailta Suomeen mökille pelkästään kesänviettoon tulevien pitää kuitenkin muistaa puolen vuoden sääntö eli Suomessa saa oleskella enintään 183 päivää vuodessa, jottei oleskelulla ala olla verotuksellisia vaikutuksia. Tämä sääntö koskee toki vain niitä henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi ulkomailla ei ns. ”muuttolintuja”, jotka ovat edelleen kirjoilla Suomessa vaikka asuvatkin osan vuodesta ulkomailla.

Jotta mökistä voisi tulla ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu, tulee selvittää mitä siltä edellytetään: onko mökki tietyn kokoinen, onko siellä säilytystilaa tarpeeksi, onko käymälää, jätevesijärjestelmää, lämpöeristystä, kunnolliset tieyhteydet yms. Näistä asioista vastaa kunnassa rakennusvalvontavirasto, joka antaa ohjeita mökin mahdollisiin muutostöihin ja varsinaiseen rakennus-/toimenpidelupaan.

Vaikka mökin käyttötarkoitus saataisiin teknisesti muutettua kesäasumisesta ympärivuotiseen, voi lupa pysyvään muuttoon silti kariutua. Koska kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaistensa oikeuksista tiettyihin palveluihin, on asioiden luonnistuttava myös mökillä asujilla. Kunnan pakollisesti järjestettäviä palveluita ovat mm. koulukyyditys taajaman ulkopuolisilla alueilla, opetuksen järjestäminen kunnassa asuville lapsille ja esimerkiksi kaikki vanhustenpalvelut, joiden järjestäminen ”mökkiläisille” voi olla kunnalle todella haastavaa.

Jokaisesta yli 3 kuukauden kestävästä muutosta Suomen sisällä tai ulkomaille pitää ilmoittaa myös maistraattiin. Maistraatilla ei kuitenkaan ole päätös- tai hyväksymisvaltaa mökille muuttamisen puolesta tai vastaan. Maistraatin kirjaamisen perusteella muuttajalle merkitään myös verotuskunta. Myöskään verottajaa ei kiinnosta, onko verotettavan asunto talven- vai pelkästään kesänkestävä, vaan se, ketkä kunnassa yleensäkin asuvat.

Maalle mökille muuttajissa on nykyisin paljon eri-ikäisiä, ei pelkästään eläkeikäisiä, vaan yhä enemmän myös nuoria ja noin 30-40 vuotiaita perheellisiä, jotka haluavat tarjota lapsilleen nykytekniikan, mutta luonnon helmassa.