Tahdon…..

wedding-322034_640

Häitä on perinteisesti vietetty kesäisin. 60- ja -70-luvuilla juhannus oli suosituin hääpäivä mutta nykyään juhannus mielletään enemminkin lomailuviikonlopuksi kuin perhejuhlien ajankohdaksi. Muuten kesäkuun alusta elokuun loppuun eletään vieläkin hääsesongin huippukautta.

Suomessa solmittiin viime vuonna (2013) 25 119 avioliittoa, joka on 3 759 vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä laskeva trendi koski kaikkia ikäryhmiä. Luultavasti naimisiin menon suosiota vähensi edeltävien vuosien erikoiset päivämäärät kuten 08.08.08 ja 12.12.12.  Pariskunnat varasivat hääpäiväkseen kyseiset päivät jo vuosia etukäteen.

Avioerot puolestaan lisääntyivät viime vuonna aikaisempiin vuosiin verrattuna vaikka edellisenä kahtena vuotena ne vähenivät. Vuonna 2013 avioeroja tapahtui 13 766. Eniten avioeroja oli alle 50-vuotiaiden keskuudessa.

Parisuhteita rekisteröitiin Suomessa viime vuonna 373. Niistä miespareja oli 126 ja 247 naispareja. Rekisteröityjen parien eroja oli 101. (Tilastokeskus) Nykyisin voimassa oleva parisuhdelaki astui voimaan 1.3.2002. Parisuhteen rekisteröimisen käytännön vaikutukset ovat muutoin samat kuin avioliitossa paitsi, että adoptio-oikeus ja oikeus yhteiseen sukunimeen puuttuvat. Kansalaisaloite avioliittolain muuttamiseksi myös samaa sukupuolta olevia koskevaksi tulee syksyllä eduskunnan käsittelyyn.

imagesJotta seurustelupari voitaisiin vihkiä avioliittoon, on avioliiton solmimisen mahdolliset esteet ensin tutkittava. Suomessa avioliiton solmimiseen tarvitaan esteettömyystodistus ja sen voi hankkia joko omasta kotiseurakunnastaan tai lähimmästä maistraatista. Todistuksen saa yleensä noin viikossa ja se on voimassa neljä kuukautta. Ulkomailla suoritettavaa vihkimistä varten suomalainen tarvitsee sekä asuinmaastaan hankitun esteettömyystodistuksen että myös Suomesta hankitun. Tämä todistuksen saa pyydettäessä kuudella eri kielellä. Pohjoismaissa riittää pelkkä Suomesta saatu esteettömyystodistus.

Avioliitto voidaan solmia joko kirkollisena tai siviilivihkimisenä. Suomessa kirkollinen vihkiminen voidaan suorittaa, mikäli ainakin toinen puolisoista on Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Lisäksi toisen puolison on kuuluttava johonkin kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Muissa tapauksissa avioliittoon vihkiminen voi tapahtua vain siviilivihkimisenä, joka voidaan siunata jälkeenpäin kirkollisin menoin. Monissa muissa maissa kahta eri kirkkokunnan jäsentä ei voi vihkiä kirkossa vaikka toinen olisikin saman kirkon jäsen vaan siviilivihkiminen ja jälkeenpäin siunaaminen jää ainoaksi mahdollisuudeksi. 

Suomalaisista ns. ulkomaan papeista on osalla oikeus vihkiä suomalaisia myös asemapaikassaan ulkomailla. Tästä oikeudesta on erikseen sovittu asemamaan kanssa joten käytäntö vaihtelee maittain. Jos vihkimisoikeus on annettu suomalaispapille vihkiminen voidaan suorittaa Suomen lakien mukaisesti. Muuten vihkiminen suoritetaan täysin paikallisten lakien ja kaavojen mukaisesti. 

Jotta ulkomailla ulkomaisen kirkkokunnan tai viranomaisen edessä solmittu avioliitto olisi voimassa myös Suomessa, se on rekisteröitävä  Suomeen. Rekisteröinnin Suomeen voi hoitaa itse toimittamalla vihkitodistuksen kirkkoherranvirastoon tai maistraattiin. Sen voi ulkomailla hoitaa myös Suomen edustuston kautta. Rekisteröintiin tarvitaan

Kun ulkomaisen vihkitodistuksen itse jättää kirkkoherran virastoon tai maistraattiin rekisteröitäväksi on hyvä hankkia siitä myös virallinen ja oikeaksi todistettu käännös suomeksi tai ruotsiksi.

Poikkeuksellisesti suomalaisten Ruotsissa solmitut avioliitot rekisteröityvät automaattisesti Suomeen maiden tekemän yhteistyösopimuksen perusteella. Muiden Pohjoismaiden kanssa sopimusta ei ole, joten rekisteröinnistä Suomeen on huolehdittava itse.

Avioliittoa solmiessaan yhä useammat parit laativat myös avioehdon. Avioehdolla voidaan rajata puolisoiden avio-oikeuksia toistensa omaisuuteen. Avioehtoon voidaan liittää myös lainvalinta, jolla sovitaan minkä maan lakia avioerotilanteessa aviopuolisoiden varallisuussuhteisiin noudatetaan. Jos lain valintaa ei ole tehty, noudatetaan sen maan lakia missä pariskunnalla oli koti. Jos kotipaikka on juuri vaihtunut (alle 5 vuotta sitten), noudatetaan sen maan lakia, missä pariskunnalla aikaisemmin oli kotipaikka.

family-law-329569_150EU-alueen sisällä myönnetyt avioerot ovat sellaisenaan päteviä Suomessa ja todistuksen päätöksestä voi toimittaa edustuston kautta Suomeen kirjattavaksi. Todistus avioerosta on käännettävä joko suomeksi tai ruotsiksi, jotta se voidaan kirjata Suomen väestötietojärjestelmään.
Muualla kuin EU-alueella myönnetyt avioerot ovat päteviä Suomessa vasta kun ne on vahvistettu Helsingin Hovioikeudessa. Hakemuksen voi tehdä kumpi tahansa puolisoista tai jomman
kumman valtuuttama asiamies. Hakemus tehdään hovioikeudelle kirjallisena.

Lue lisää:
Maistraatit
Suomen evankelis-luterilainen seurakunta: Avioliiton vihkimiset ja siunaukset ulkomailla
Suomi.fi: Avioliitto
Helsingin Sanomat: Ulkomailla otettu avioero jää usein vahvistamatta

 

 

 

Advertisements

Tietoja Hanne Selin

Suomi-Seuran neuvontapäällikkö. Töissä Suomi-Seurassa vuodesta 1999 lähtien. Ulkosuomalaisena sitä ennen Ranskassa ja Arabiemiraateissa.
Kategoria(t): Ajankohtaista. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s