Ruotsin Sisu-radion vuonna 2012 teettämän selvityksen mukaan Ruotsissa asuu noin 700 000 suomalaistaustaista henkilöä, eli runsaat 7 % maan asukkaista. Eniten heitä asuu Tukholmassa – lähes 74 000. Vajaa puolet (yli 100 000) kaikista Suomen ulkopuolella asuvista Suomen kansalaisista asuu Ruotsissa. On siis aivan selvää, että tänään vietettävä ruotsinsuomalaisten päivä on merkittävä ulkosuomalainen juhlapäivä!
Tänä vuonna päivästä tulee historiallinen. Vaikka Ruotsin Akatemia hyväksyikin Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan tekemän ehdotuksen ruotsinsuomalaisten omasta päivästä jo vuonna 2012, se on tänä vuonna ensi kertaa virallisesti mukana ruotsalaisessa almanakassa. Vaikka tietoisuus päivästä kasvaa, vielä on paljon ruotsinsuomalaisiakin, jotka eivät tunne päivää kovinkaan hyvin.
Ruotsi on vasta viime vuosina ruvennut harjoittamaan vähemmistöpolitiikkaa, jonka mukaan maan virallisiin kielivähemmistöihin kuuluvalla on oikeus käyttää äidinkieltään asioidessaan viranomaisten kanssa. Virallisia vähemmistöjä on viisi ( juutalaiset, roomit, samelaiset, suomalaiset ja torneålaaksolaiset) ja kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, jiddisch, meänkieli, romani chib ja saami. Halukkaat kunnat voivat hakea kielellistä hallintoalueasemaa ja saada rahallista apua kielivähemmistöjen palvelujen kehittämiseen. Helmikuun alussa 2014 suomenkielisiä hallintoaluekuntia oli 52 ja uusia kuntia on tulossa muutama lisää.
Ruotsinsuomalaiset arvostavat omaa kieltään entistä enemmän ja identiteetti on selvästi viime vuosina vahvistunut. Nuoret tiedostavat, että kaksikielisyys on rikkaus ja vaalimisen arvoinen lahja. Viranomaisetkin näyttäisivät pikku hiljaa myöntävän, että kaksikielisuus ei ole pelkkä rasite ja menoerä kunnan budjetissa.
Ruotsinsuomalaisten päivälle ei vieläole vakiintunutta juhlakaavaa vaan jokainen tekee siitä oman näköisensä. Etenkin hallintoaluekunnissa kunta ja paikalliset suomalaisseurat järjestävät yhdessä, useimmiten kulttuuripainotteista, ohjelmaa. Ruotsinsuomalaisten päivänä valitaan vuoden ruotsinsuomalainen kunta, joka konkreettisin toimin on edistänyt ruotsinsuomalaisten elinolosuhteita. Valinnan tekee Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta. Tänä vuonna valinta osui Tukholman pohjoispuolella sijaitsevaan Sigtunaan. Aikaisemmin Eskilstuna, Surahammar ja Borås ovat saaneet kunnian itselleen.
Tukholman Suomalainen Seura valmistautumassa Suomi-Ruotsi maaotteluun. Etualalla puheenjohtaja Seija Sjöstedt.
Kuva: Tukholman Suomalainen Seura
Ongelmia on toki edelleen. Ulkosuomalaisparlamentin Pohjois-Euroopan puhemies Seija Sjöstedt, joka myös toimii Tukholman Suomalaisen Seuran puheenjohtajana ja Ruotsinsuomalaisten keskusliiton toisena varapuheenjohtajana, kertoo, että pienemmissä kunnissa asiat menevät helpommin eteenpäin, mutta esim. Tukholmassa asioista väännetään vielä kättä. ”Hallintoaluekuntien tulee neuvotella ruotsinsuomalaisten kanssa heitä koskevista asioista ja uskon että se toimii aika hyvin. Mutta päätöksien tekeminen kestää, kun neuvonpito tapahtuu monesti liian alhaisella tasolla. Siis harvemmin siinä portaassa missä päätökset oikeasti tehdään”.
Ruotsinsuomalaisille suurin haaste on suomen kielen säilyminen. Seija Sjöstedt kaipaa erityisesti lisää esimerkkejä nuorista, jotka ovat selvästi hyötyneet kaksikielisyydestään hakiessaan töitä. ”Näen kuitenkin jatkuvuutta. Erityisesti lapsille suunnattu toiminta on aloittanut uuden nousun, joten uskon ruotsinsuomalaiseen tulevaisuuteen.”, hän toteaa. ”Olemme niin lähellä Suomea ja kontaktit sinne on hyvät. Ja kun tietoisuus kasvaa, lisääntyy myös tarve ja kysyntä. Monessa kunnassa on avattu uusia suomenkielisiä esikoulu-osastoja. Tukholmassa on pitkä jono lapsia, jotka odottavat suomenkielistä paikkaa. Vanhusten hoidossa on sama tilanne. Paikkoja ja palveluja tarvitaan ja niitä järjestetään koko ajan lisää.”
Toinen konkreettinen ruotsinsuomalainen huolenaihe tänä päivänä Seija Sjöstedtin mukaan on TV Finlandin kohtalo Ruotsissa: ”Kanava on monelle suomalaiselle vanhukselle se ainoa ikkuna entiseen kotimaahan. Ja niille, jotka asuvat palvelutaloissa tai vanhustenosastoilla, se voi olla ainoa kosketus suomenkieleen.” Ruotsinsuomalainen keskusliitto käy jatkuvaa neuvottelua asian parantamiseksi ja kansalaisten TV-kampanja on kerännyt jo tuhansia nimiä. Nimenkeruussa vaaditaan, että TV Finlandia tai vastaava koostekanava saataisiin osaksi Ruotsin julkisen palvelun mediaa, jotta näkyvyys ulottuisi koko maahan.
Lue lisää ruotsinsuomalaisista ja juhlapäivästä:
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta edustaa Ruotsissa toimivia ruotsinsuomalaisia järjestöjä.
Paikallisesti ruotsinsuomalaiset ovat järjestäytyneet Suomi-seuroihin, jotka puolestaan muodostavat alueellisia piirejä. Suomi-seurojen keskusjärjestönä toimii Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto (RSKL).
Tukholman Suomalainen Seura on Euroopan vanhin oleva suomalaisseura ja se täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhla pidetään 22. maaliskuuta Suomen Instituutilla Tukholmassa.
Ruotsin Sisu-radio
Ruotsin television suomenkieliset uutiset
Leena Isbom
Hanne Selin
Liisa Oinonen
Maarit Hyvärinen
Usp Sanelma Mäkelä
Usp Sini Castrén
Tina Nordqvist
Kotisi maailmalla 