HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!
Grattis på morsdag!
Happy Mother’s Day!
Alles Liebe zum Muttertag!
Bonne fête des mères!
С Днём Матери!
Buona festa della mamma!
Feliz dia de la Madre!
Prettige moederdag!
Χρόνια Πολλά Μαμά!
Boldog Anyák napját!
Sul y mamau hapus!
Ulkosuomalaisia asuu maailmalla paljon. Pelkästään Ruotsissa 1.-3. sukupolven ulkosuomalaisia löytyy 711 000, kun taas kolmannen ja useamman polven ulkosuomalaisia asuu ympäri maailman yli 1,6 miljoonaa. Osalla on takanaan jonkin verran elämää Suomessa, kun taas osalle Suomi on ennemminkin tärkeä osa omia juuria ja lähtökohtia, sekä kenties rakas lomakohde sukulaisten vierailuun. Kaikki heistä kokevat olevansa myös identiteetiltään suomalaisia, johon vaikuttaa muun muassa kielen osaaminen ja kulttuurintuntemus.
Kuitenkin valitettavan usein saattaa olla, että suomen kieltä ja kulttuuria voi olla vaikea ylläpitää toisessa kulttuurissa, etenkin lasten ja lastenlasten parissa. Miten ylläpitää ja elvyttää näitä arvokkaita taitoja? No, esimerkiksi jonkinlaisen yhteisen toiminnan avulla.
Haluamme kertoa teille toimivasta, aktiivisesta ja onnistuneesta projektista, jossa suomen kielen käyttöä pyritään aktivoimaan ja elävöittämään – etenkin toisille ja kolmansille sukupolville. Tätä projektia koskeva päätöslauselma hyväksyttiin edellisessä ulkosuomalaisparlamentin täysistunnossa vuonna 2012.
Ruotsissa toimii Suomeksi! –projekti, joka järjestää valtakunnallista, alueellista ja paikallista toimintaa suomen kielen ylläpitämiseksi. Erityinen kohderyhmä on lapsiperheet. Pyrkimyksenä on saada vanhemmat ymmärtämään, kuinka tärkeää aktiivinen kaksikielisyys on lasten kehitykselle.
Tässä on apuna myös Suomeksi! –projektin alla toimiva Mukulat –toiminta, joka järjestää teatteria, satuja, leirejä, kerhoja, koulutusta sun muuta lapsille.
Suomeksi! –projekti toimii Ruotsinsuomalaisten keskusliiton alla. RSKL on iso, 12 000–jäseninen järjestö Ruotsissa. Kuitenkin projektin toiminta kohdistuu kaikille asioista kiinnostuneille, ei siis pelkästään jäsenille.
Projekti sai alkunsa vuonna 2010, jolloin suomen kielen hallintoalue laajeni Ruotsissa. Nykyäänhän Ruotsin kielilaki määrää julkisia tahoja suojelemaan ja edistämään suomen kielen asemaa Ruotsissa. Lisäksi suomenkielisillä vanhuksilla Ruotsissa on oikeus suomenkieliseen vanhustenhoitoon. Myös lasten ja nuorten oikeutta kieleen tulee myös tukea. Suomeksi! –projektille oli siis todellinen tarve ja toiminta lähti liikkeelle selvästi oikeaan aikaan. Tällä hetkellä toiminta laajenee jatkuvasti ja sitä järjestetään usein Suomi-koulujen puitteissa.
Aktiivisimmillaan Suomeksi! –projekti näkyy Mukulat –toiminnassa. Etenkin nuorten ja lasten osallistumisaktiivisuus on kasvanut paljon. Tällä hetkellä Tenavat –lastenkerhoja on ympäri Ruotsia 25-30 kappaletta ja kaksikieliset lastenfestarit, Mukulatfest, ovat levinneet jokavuotiseksi tapahtumaksi ympäri maata.
Projektin myötä myös yhteistyö muiden ruotsinsuomalaisyhteisöjen ja kuntien kanssa on tehostunut. Erityisen mukavaa on myös se, miten vastaavanlainen toiminta tuo perheitä – ja sukupolvia – yhteen. Suomalaiset isovanhemmat ja kolmannen polven ulkosuomalaiset lapset voivat yhdessä osallistua toimintaan ja saada arvokasta aikaa yhdessä myös näin.
Suomeksi! –hankkeen toiminnasta heijastuu aktiivisuus, joka on positiivinen piriste suomen kielen ja kulttuurinperinnön tulevaisuutta silmällä pitäen. Tästä voivat saada inspiraatiota myös muut ulkosuomalaisjärjestöt kuin myös suomen kielestä kiinnostuneet ulkosuomalaiset ympäri maailmaa!
Lisätietoja:
Hyvää vappua kaikille ympäri maailmaa!
Kesä tulee ja loma lähenee!
On siis aika virittäytyä miettimään mitä kaikkea mukavaa puuhaa Suomen kesä tarjoaa lomaansa tänne viettämään tuleville lapsille ja nuorille.
Kesälukioseura järjestää kesällä 2015 yhteensä viisi ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille tarkoitettua suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin kurssia. Virallinen hakuaika kursseille on umpeutunut maaliskuun lopussa, mutta kannattaa tiedustella onko kursseilla vielä tilaa.
Lisätietoja:
Kesälukioseura
puh. +358-9-686 0770 (toimisto)
toimisto@kesalukioseura.fi
Kaupungit, kunnat ja seurakunnat järjestävät paljon erilaista kesätoimintaa lapsille ja nuorille. Myös monilla järjestöillä on kesäleirejä. Toiminta on pääasiassa suunnattu paikkakuntalaisille ja siksi se on yleensä joko suomen- tai ruotsinkielistä. Usein leireille otetaan myös muita. Tietoa kannattaa lähteä etsimään sen kaupungin ja kunnan nuorisotoimen nettisivuilta missä kesälomaansa Suomessa viettää. Tässä muutamia esimerkkejä:
Suomeen on perustettu yritys, joka kokoaa suomalaista Kelan jakamaa äitiyspakkausta vastaavia tuotepakkauksia myytäväksi myös ulkomaille.
Lue loppuun
Moni suomalainen lähtee eläkepäiviksi ulkomaille, joko nauttimaan lämmöstä ja toisesta kulttuurista tai sukulaisten perään. Lisäksi maailmalla on useita ulkosuomalaisia eläkeläisiä, jotka ovat jo pitkään asuneet ja työskennelleet ulkomailla. Eläkeläisille myönnetään erilaisia etuuksia, joita Suomessa saa vilauttamalla työeläkekorttia, kansaneläkkeen saajan korttia tai henkilöllisyystodistusta – jos vain ikä riittää. Entä sitten ulkomailla asuvat suomalaiset eläkeläiset? Suomenkielinen eläkeläiskortti ei ulkomailla välttämättä paljoa hyödytä. On siis hyvä muistaa, että suomalaisen eläkeläiskortin saa myös englanninkielisenä!
Kuva: pixabay.com
Mikä on eläkeläiskortti? Eläkeläiskortti on todiste siitä, että henkilö on eläkeläinen ja voi saada useita eläkeläisille kuuluvia etuuksia. Näitä on muun muassa alennukset junassa ja bussissa, sekä monien yritysten omakohtaiset alennukset. Yksinkertaisesti, jos olet yli 65-vuotias, saat eläkeläisalennuksia näyttämällä henkilöllisyystodistuksen. Jos taas olet alle 65-vuotias, voit saada eläkeläisalennukset näyttämällä henkilötodistuksen lisäksi joko työeläkekortin tai kansaneläkkeensaajan kortin. Lisäksi kuvalliset Kela-kortit oikeuttavat myös alennuksien saamiseen. Kuka voi saada eläkeläiskortin? Esitellään kahden mainitun eläkeläiskortin eroavuudet.
Miten eläkeläiskortin voi hankkia englanninkielisenä? Voit saada eläkeläiskortin englanninkielisenä, jolloin se käy myös Suomen ulkopuolella. Vuoden 2008 jälkeen myönnetyissä työeläkekorteissa lukee suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi teksti This card entitles to discounts for pensioners. Kaikki Suomen työeläkkeensaajat voivat saada uuden tai päivitetyn kortin työeläkevakuuttajansa kautta. Mikäli saat Suomesta eläkettä, mutta sinulla ei ole työeläkekorttia, voit ottaa yhteyttä asuinmaasi Suomen lähetystöön. Muuta mielenkiintoista tietoa Monet eläkeläiset ovat myös palanneet eläkepäiviksi synnyinmaahan. Suomeen on yksinkertaista hakea eläkettä ulkomailta, sillä Eläketurvakeskus toimittaa eläkehakemuksen ulkomaille, kun kyse on EU- ja ETA-maista, Sveitsistä ja maista, joiden kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus. Yleensä valtiot antavat eläkettä tehdystä työstä, mutta esimerkiksi Pohjoismaat, Alankomaat, Australia ja Kanada myöntävät eläkettä pelkästään asumisen perusteella. Eläkkeet ja niiden lainsäädäntö vaihtelevat aina maankohtaisesti, joten kannattaa selvittää eläkkeenmyöntäminen aina hyvin. Apua selvittämiseen saa esimerkiksi Kelasta, työeläkelaitokselta ja työeläkelaitokselta. Jos olet asunut sekä Suomessa että ulkomailla eripituisia aikoja, on hyvä muistaa myös Suomen asumisaikaan perustuva kansaneläkejärjestelmä. Esimerkkinä tästä, jos olet asunut Suomessa 40 vuotta, olet oikeutettu saamaan täyttä kansaneläkettä. Kansaneläkkeen määrä suhteutetaan Suomessa asuttujen vuosien määrään, jos vuosia on vähemmän. Lisätietoa ja linkkejä Kelan kansainvälisten asioiden keskus palvelee ulkomailla asuvia suomalaisia myös eläkeasioissa. Lisäksi Suomen lähetystöt ovat suomalaisten käytettävissä kuten myös työeläkevakuutusyhtiöt ja yleiset työeläketiedottajat, kuten nettisivut. Myöskin Suomi-Seuralla on oma senioriasioiden asiantuntija, joka auttaa mielellään jäseniä! Linkkejä eläkeläiskortista: Kansaneläkkeensaajan kortti: http://www.kela.fi/kansanelakkeensaajan-kortti Työeläkekortti: http://www.tela.fi/tyoelakekortti/ Yleisiä eläkeläisten alennuksia: http://www.kela.fi/elakkeella-olevalle-tarkeaa_elakelaiselle-alennuksia Yleistä tietoa eläkeläisille: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palveluoppaat/ikaantyvan_palveluopas/index.html Ulkomaan eläkkeen hakeminen: https://www.tyoelake.fi/fi/elakkeenhakeminen/ulkomaanelakkeenhakeminen/Sivut/default.aspx Ulkosuomalaisparlamentin vuoden 2012 päätöslauselmia, josta myös tämä blogiteksti lähti liikkelle: http://www.usp.fi/toiminta/index2.php?sivu=904&PHPSESSID=ed6050ecaf5521a8f30a8f0f0ef1a48e Vinkki! Oletko suunnittelemassa eläkepäivien viettämistä ulkomailla? Suomi-Seura järjestää aika ajoin Eläkepäiviksi ulkomaille –infopäivän, jossa jäsenten on mahdollista saada henkilökohtaista neuvontaa ja tutustua eri oppaisiin ja materiaaleihin. Seuraava infopäivä järjestetään 25. syyskuuta 2015. Lisätietoja: http://www.suomi-seura.fi/news/24/28/Elaekepaeiviksi-ulkomaille-infopaeivae-25-9-2015
11.11.2014 – Sara Hyvärinen
Moi!
Mä oon Sara. Oon yhdeksännellä luokalla Sotungin yläasteella Vantaalla ja meillä on koulussa tällainen kahden viikon pituinen TET eli työelämään tutustumisjakso. Olen siis täällä suomi-seuran toimistolla Helsingissä harjoittelussa. En aluksi päässyt haluamaani kahvilaan, koska se oli jo täynnä, joten päätin sitten kysyä tädiltäni Maaritilta pääsisinkö tänne. Työpäiväni ovat 6 tuntia pitkät ja siihen sisältyy myös 30 min ruokailu, ruoan otan kuitenkin itse mukaan kotoa.
Ensimmäisellä viikolla tein paljon paperihommia, esim. laitoin laskuja kirjekuoriin, mutta nyt toisella viikolla saan jo tehdä jotain tietokoneellakin. Minusta oli yllättävää miten paljon täällä tehdään paperihommia. Välillä jotkut hommat olivat vähän puuduttavia, varsinkin jos samaa hommaa teki monta päivää peräkkäin mutta jotkut hommat ovat minusta kivojakin, esim. kun sain pakata joitain joululahjoja tai liimailin tarroja joihinkin kirjekuoriin tai paketteihin. Vaikka homma välillä onkin vähän yksitoikkoista, ei mun ainakaan tarvitse tehdä koulutehtäviä. Ensimmäinen viikko meni jo tosi nopeesti. Kaikki ihmiset täällä ovat mukavia ja täällä on mielestäni kivan rauhallista. Pidän siitä ettei minulla ole aamuisin mitään tiettyä alkamisaikaa, vaan tulen joka aamu 9-10 välillä tänne riippuen siitä milloin bussini on perillä.
Mä olen viihtynyt täällä ihan hyvin. TET-paikan hankkiminen oli vaikeaa koska monilla kouluilla oli tänä vuonna se samanaikaisesti ja paikat olivat täynnä tosi nopeasti. Suosittelen siis hankkimaan työpaikan heti kun saa hakulomakkeet ettei jää ilman työpaikkaa.
Väsyneenä, mutta iloisena kurssin viimeisenä päivänä
Kurssilla solmittiin paljon ystävyyksiä
Rooman Suomi-koulun ahkeria opiskelijoita opettajansa kanssa
Kiertoajelulla tutustuttiin Sibelius-monumenttiin
Ja tietysti opiskeltiin innokkaasti
Tämän kesän harjoittelijana toimin kurssin assistenttina. Oli ilo tavata näitä ihania ja mielenkiintoisia ihmisiä sekä kurssilla että täällä, Suomi-Seura ry:ssä. Harjoitteluni päättyy tänään, joten mukavaa jatkoa Teille, ja suuri kiitos Suomi-Seuran henkilökunnalle lämpimästä ilmapiiristä ja uusista kokemuksista.
Suomi-Seuran paluumuuttajille ja paluumuuttoa harkitseville tarkoitettu Paluummuttajan infopäivä järjestettiin perjantaina 15.8. Infotilaisuudessa kuunneltiin Helena Balashin kattavan ja tietopitoisen luennon ohella myös Maria Korpimäen paluumuuttokokemuksia.
Tilaisuuden aikana käytiin vilkasta keskustelua: osallistujilla oli paljon kysyttävää, sanottavaa ja jaettavia kokemuksia. He ovat kaikki samassa tilanteessa, pitkän ulkomailla asumisen jälkeen kotimaa kutsuu. Muuton syyt ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Jotkut haluavat takaisin Suomeen elämänmuutoksien takia, jotkut kaipaavat metsiä ja rauhaa, ja jotkut haluaisivat tehdä työtä Suomessa.
Suomalainen mielenmaisema: metsä
Keskustelun aiheeksi nousivat myös kotimaahan liittyvät muistot: metsien ja mullan tuoksu, rauha ja ainutlaatuinen Suomen luonto ja lapsuuden pullantuoksukin. Tapahtumassa vallitsi lämmin tunnelma, kaikki löysivät yhteisiä piirteitä toisensa kanssa, vaikka osallistujia tuli ympäri maailmaa.
Henkilökohtaisten näkökulmien vastapainoksi saatiin runsaasti tietoa esimerkiksi Suomen verojärjestelmästä, sosiaaliturvasta ja sairasvakuutuksesta. Ei käytännön vinkeistäkään ollut pulaa. Infopäivän jälkeen kaikki tietää, miten tuoda muuttotavarat Suomeen, ja mistä hankkia uusia tavaroita edullisesti ja helposti.
Pullaan liittyy paljon iloisia muistoja
Paluumuutto on kaiken myönteisen puolensa lisäksi myös stressaava ja rasittava kokemus. Tuttu kotimaa ei ole enää täysin entisensä ja toisen kotimaan ystävät, ympäristö ja työ jäävät taakse. Tulevaisuus on taas täynnä kysymysmerkkejä ja epävarmuutta. Paluumuuttoon – niin kuin yleensä toiseen maahanmuuttoonkin – on hyvä suhtautua mitä avoimemmin ja varautua yllätyksiin. Kuin Helena Balash totesi luennossaan: ilman muutosta elämä olisi todella tylsää.
Suomen koululaiset ovat jälleen palanneet kesälomiltaan opiskelujen pariin. Koulut alkavat eri puolilla maata hiukan eri aikaan, joten ensimmäiset koululaiset kansoittivat koulujen pihat jo viime viikon helteissä, kun taas esim. Helsingissä aloitettiin koulutyö tiistaina 12.8. Sääkin on pikkuhiljaa sopeutunut loman loppumiseen ja lämpötilat ovat pääkaupunkiseudun koulupäivinä pysyneet maltillisina.
Vaikka Suomi tunnetaan tällä hetkellä maailmalla eräänlaisena koulutuksen mallimaana, ei kouluja koskeva uutisointi näinä päivinä ole pelkästään positiivista. Tiukka taloustilanne näkyy myös koulutuksen saralla: kunnat joutuvat säästämään koulutusmenoissa ja tämä johtaa pahimmillaan esim. opettajien lomautuksiin.
Helsingissä monessa koulussa aloitettiin uusi lukuvuosi epävarmoissa ja hämmentyneissä tunnelmissa. Kaupungin säästökuuri rokottaa ankarasti myös opetusalaa ja useita kouluja on lakkautusuhan alla. Keväällä käytiin monessa kaupunginosassa tiukkaa taistelua oman lähikoulun puolesta ja prosessi jatkuu edelleen.
Tämän lukuvuoden alussa haluammekin toivottaa -ei pelkästään hyvää kouluvuotta koululaisille, opiskelijoille ja koulujen henkilökunnalle- vaan myös kaukonäköistä viisautta kuntien virkamiehille ja poliittisille päättäjille. Lähikoulu ja oma opettaja ovat pienelle oppilaalle tärkeitä ja turvallisuutta tuovia asioita, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen.
Suomalaisille kierrätys on sydämenasia. Roskat lajitellaan, pullot palautetaan ja ylimääräistä ruokaa laitetaan biojätteeseen. Mutta mitä silloin tapahtuu, jos ylimääräiseksi jäänyt tavara on vielä ehjä ja käyttökelpoinen? Ratkaisu on selvä: se viedään kirpputorille.
Fida lähetystori Hakaniemi
Tavaraa kyllä riittää, kirpputoreja löytyy melkein jokaisesta kadunkulmasta. Niitä on erityyppisiä: vakituisia kirpputoreja, joilla on oma liiketilansa tai sitten viikonloppuisin järjestetyt kirpputorit. Joillekin kirpputoreille tavaraa lahjoitetaan, ja myynnistä tullut voitto käytetään hyväntekeväisyyteen. Tällaisia kirpputoreja ovat esimerkiksi Fida Lähetystorit tai UFF:in myymälät, mutta melkein kaikilla hyväntekeväisyysjärjestöillä on oma kirpputorinsa.
Fida lähetystori Hakaniemi
Näiden lisäksi on itsepalvelukirpputorejakin, joista yksityishenkilö varaa itselleen maksullisen myyntipaikan (useimmiten pöydän tai vaaterekin). Myyjä ei siis ole henkilökohtaisesti itse myymässä, vaan saa rahat itsepalvelukirpputorin kautta.
Nämä maatuskat ovat hienoimpia löytöjä
Näiden tavallisten kirpputorien rinnalle on tullut myös nettikirpputorit. Vaikka tunnetuin nettikirppari, Huuto.net on jo 15 vuotta vanha, Facebookissa perustetaan jatkuvasti uusia osto-myynti ryhmiä. Nämä ryhmät ovat yleensä eri asuinalueiden omia kierrätysryhmiä, esimerkiksi Arabianranta kierrättää ja sen malliin perustettu Kallio kierrättää ryhmä. Näiden ryhmien kautta voi saada esim. pölynimurin ilmaiseksi, tai kauan haaveilemansa harvinaisen muumimukin, toisin ei tietenkään ilmaiseksi. Kauppoja voi tehdä kätevästi kotisohvalta tai vaikkapa metrossa matkustaessa. Näiden ryhmien suosio kasvaa hurjaa vauhtia, niillä on yhteensä jo noin 15 000 jäsentä.
Kesän katukirpputorit ovat taas ihan oma juttunsa. Auringonpaisteessa on kiva istuskella rannalla tai terassilla – mutta miksei voisi saman tien myydä tavaraa ja jutella vähän muiden kanssa? On hienoa, kun katukirppareista muodostuu kaupunginosan oma katufestivaali: koko alue on ihmisiä täynnä, asukkaat avaavat tilapäisiä kioskeja ja konditorioita joka kulmaan, ja samalla tehdään ekologisia ja edullisia löytöjä. Tällaisissa tapahtumissa yleinen tunnelma ja itse ostohetkikin on hyvin henkilökohtainen: myyjä ja ostaja kohtaavat, juttelevat, ja jakavat mukavan hetken. Näin ostoskin tuntuu arvokkaammalta, kun se on ostettu suoraan edelliseltä omistajalta.
Kuva Aamukahvilla-blogista
Kuva: Aamukahvilla
Kirpputorilöytöjen arvo on suuri niiden henkilökohtaisuuden takia. On jännittävää, ettei koskaan voi tietää, mitä aarteita kirpparireissulta löytyy. Aina voi miettiä esineiden ja vaatteiden alkuperää ja tarinaa. Koska kirpputoreilla jopa pehmolelunkin tausta on tärkeä.
Matkalla Baltiassa
Exploring things crafty, crochet, and beyond
Suomi-Seura ry:n blogi
Elämää vuoristossa ja metropolissa
Leena Isbom
Hanne Selin
Liisa Oinonen
Maarit Hyvärinen
Usp Sanelma Mäkelä
Usp Sini Castrén
Tina Nordqvist
Kotisi maailmalla 